Haastattelut

‹ Takaisin

Lapin sairaanhoitopiiri edelläkävijänä tietojen integraatiossa – Taitoa mukana pilottiprojektissa

Tulevaisuudessa tiedolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin liikkua jouhevasti eri järjestelmien ja toimijoiden välillä. Lapin sairaanhoitopiiri on jo vuosia kehittänyt ja toteuttanut tiedolla johtamisen kokonaisratkaisua oman toimintansa ja päätöksentekonsa tueksi. Nyt se testaa ja analysoi integraatiota alueellisen tietovaraston ja kaupungin järjestelmien välillä yhdessä Taitoan kanssa. Työ antaa tärkeää oppia myös tuleviin maakuntaratkaisuihin.

Lapin sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö MIKKO HÄIKIÖ kertoo muutamassa minuutissa vakuuttavan määrän perusteluja sille, miksi on oleellista, että tieto liikkuu tulevaisuudessa sujuvasti eri toimijoiden välillä. Samat lainalaisuudet pätevät kaikille aloille, mutta esimerkki on terveydenhuollosta, johon maakuntauudistus on tuomassa valinnanvapautta. Se tarkoittaa, että tiedon täytyy liikkua kuntalaisen mukana, jotta hän saa tarvittavan ja oikean palvelun – se on kaiken a ja o.

Myös organisaatio tarvitsee liikkuvaa tietoa, jotta se voi tuottaa palveluja ja varautua esimerkiksi siihen, millaisia osaajia maakuntauudistus tuo tullessaan sekä millaisille asiakkaille se haluaa tuottaa ja markkinoida palvelujaan.

Häikiö huomauttaa, että esimerkiksi heidän toimialueellaan Lapissa sairaanhoitopiiri ei voi tuottaa palveluja yksin. Maakunnassa tehdään yhteistyötä rajan yli: asiakkaita virtaa molempiin suuntiin Ruotsista ja Norjasta, joten myös kansainvälinen tiedonsiirto on tärkeää jo nyt.

– Se, kuka tiedon tulee tulevaisuudessa omistamaan, siihen en osaa vielä vastata. Voi olla, että jokainen kuntalainen omistaa omat tietonsa ja antaa käyttöoikeuden palveluntuottajalle. Se tosin tarkoittaisi tiedonhallintaan jo seuraavaa steppiä ja muutoksia arkkitehtuuriin, pohtii Häikiö.

Lainsäädäntö ja asenteet vaativat vielä muutosta

Tänään tekniikka ei enää aseta esteitä tietojärjestelmien integraatioille. Tosin integraatiot vaativat neuvotteluja kolmansien osapuolien kanssa, mikä saattaa hidastaa projekteja. Esimerkiksi kaikkea terveydenhuollolle hyödyllistä dataa tuskin tullaan saamaan koskaan käyttöön, sillä osaa siitä hallinnoivat amerikkalaiset toimijat.

Esteitä löytyy myös lainsäädännöstä: lait estävät tiedon liikkumista esimerkiksi tulevaa sotea ajatellen, mutta niitä ollaan muuttamassa.

– Tänä vuonna pitäisi tulla voimaan laki, joka koskee sosiaalija terveydenhuollon tietojen toissijaista käyttöä. Laki mahdollistaa sen, että sotessa syntyviä tietoja voidaan tietovarastossa yhdistellä esimerkiksi yksilötasolla ja käyttää tiedolla johtamiseen sekä tutkimustoimintaan, kertoo projektipäällikkö JANNE OKKONEN Lapin sairaanhoitopiiristä.

Lisäksi asenteissa on vielä toivomisen varaa. Jotkut toimijat pitävät asiakkaan dataa omanaan ja haluavat vartioida sitä ja tehdä sen käytön vaikeaksi – jopa rahastaa tiedolla.

– Myös valtakunnan tasolla on lausuttu, että tulevan soten yhteiskunnallinen hyöty tulee ICT-ratkaisuista. Nämä ratkaisut nojaavat täysin tiedon ja sen hyödyntämisen varaan eli jos tietoja ei saada eri toimijoilta käyttöön, visiot eivät toteudu, sanoo Okkonen.

Pilotissa kokonaiskuva terveydenhuollosta

Lapissa on kehitetty reilun vuoden pilottihanketta, jossa yhdistetään sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon data ja kaupungin perusterveydenhuollon data yhdeksi kokonaisuudeksi. Se tarkoittaa, että kaupungin ja sairaanhoitopiirien tuottamien palvelujen tietojen lisäksi mukaan tuodaan dataa henkilöstöstä sekä taloudesta. Dataa hallinnoi Taitoa.

Kun tiedot yhdistetään, voidaan selvittää, paljonko esimerkiksi tietyn kuntalaisen hoito on maksanut, kun otetaan huomioon sekä sairaanhoitopiirin että kaupungin tuottamat palvelut. Data mahdollistaa myös ennakoivan analytiikan hyödyntämisen.

– Voidaan miettiä, kannattaisiko kaupungin satsata tiettyihin palveluihin, jotta kustannuksia saataisiin alemmas vai olisiko sairaanhoitopiirin syytä ottaa enemmän roolia. Tiedon avulla voimme oikeasti hallita koko palvelutuotantokenttää ja suunnitella, miten haluamme potilaita hoidettavan, sanoo Häikiö.

Vastaavaa yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja kaupunkiorganisaation välillä ei Suomessa ole juuri tehty.

Integraatio on mahdollista

Edelläkävijyys ei ole Lapin sairaanhoitopiirille uutta. Kun piiri vuonna 2013 määritteli visiokseen, että se ottaa haltuun koko maakunnan alueella syntyvän kuntasektorin datan ja rakentaa portaalin, jossa kaikki tieto on käytettävissä ja luotettavaa, moni piti ideaa hienona mutta suuruudenhulluna. Muutamia vuosia myöhemmin visio on täyttä totta.

Nyt sairaanhoitopiiri on tuonut vahvan osaamisensa tietojen integraatiosta yhteispilottiin Taitoan kanssa. Pilotista on hyötyä myös tuleville maakunnille, sillä se osoittaa, että talous- ja henkilöstöjärjestelmien tieto on teknisesti ja juridisesti mahdollista siirtää alueelliseen tietovarastoon ja hyödynnettäväksi. Datan avulla voidaan tehdä raportointia, laskentaa ja analytiikkaa.

– Pilottimme antaa uskoa ja tietoa päättäjille sekä viranhaltijoille sen suhteen, että tietopohja tulee olemaan maakunnan tarpeista katsottuna leveä ja se tulee kattamaan kaikki olennaisimmat ja kriittisimmät tiedot, sanoo Okkonen.

Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi koko maakunnan tai sen asiakkuuksien, logistiikan ja henkilöstön johtamiseen. Pilotissa testataan mallia, jossa asiakas omistaa datan, mutta on ulkoistanut palvelun.

– Samalla testaamme, miten Taitoan mahdollistamat kaksi erilaista teknistä toteutustapaa toimivat ja tuottavat optimaalisen lopputulokset tietojen käytön kannalta. Selvitämme toteutustapojen taloudelliset vaikutukset molempien osapuolten kannalta. Kyse on myös Taitoan palvelu- ja tuotekehityksen pilotista.

Mitä tiedolla tehdään?

Häikiö huomauttaa, että vaikka integraatio on teknisesti mahdollista, on eri asia osataanko tulevissa maakunnissa ottaa saatavilla olevasta datasta kaikki irti. Pystytäänkö sitä hyödyntämään niin, että asiakkaille voidaan siten tarjota parhaita palveluja. Integraatio ei itsessään anna ratkaisuja siihen, mitä datalla tehdään, vaan siihen täytyy olla näkemystä.

– Ainakin itselleni on ollut silmiäavaavaa, kun pilotissa on ollut mukana erilaisia ihmisiä esimerkiksi Taitoalta. Ajatukseni sen suhteen, miten tulemme tietoa hyödyntämään, ovat muuttuneet matkan varrella. Integraatioita tehdessä ja dataa hyödynnettäessä kannattaa kuunnella erilaisia näkemyksiä, kehottaa Häikiö.

Pilottihanke on opettanut myös sen, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan olennaisinta on se, miten eri tavalla toteutetut järjestelmät saadaan yhteensopiviksi. Tekniikat eivät siis muodosta ongelmaa. Tietovarastonkaan suhteen ei ole väliä millaiseen ratkaisuun päätyy: tietovarasto voi olla pilvessä, palvelin konesalissa tai vaikka Linux-tietokanta.

– Sen sijaan tärkeää on se, miten tiedot kirjataan lähdetietojärjestelmiin. Tiedon täytyy olla eheää ja luotettavaa, jotta sitä voidaan hyödyntää, päättää Okkonen

”Tämän pilotin kaltainen yhteistyö on kaikkien näkökulmasta vahvuus. On virkistävää, kun pääsee vaihtamaan ajatuksia samojen asioiden parissa työskentelevien kanssa. Me taitoalaiset olemme pilotissa datan toimittajan roolissa ja testaamme rajapintojen käyttöä Taitoa Tietosillassa. Rajapinnan läpi Lapin sairaanhoitopiiri voi kysellä yhdessä ennalta sovittua dataa tiedolla johtamisen työkaluja varten. Pääsemme nyt testaamaan rajapintaa käytännössä ensimmäistä kertaa. Pilotissa on ollut ilo myös huomata, että olemme tehneet oikeita asioita ja ratkaisuja, joita voimme hyödyntää kumppaniemme kanssa.”

Jani Mård, uusien tuotteiden tuotepäällikkö

Artikkeli on julkaistu Taitoa-lehdessä 1/2017. Lue koko lehti!

Tilaa uutiskirje

Lähettämällä lomakkeen tilaat kuukausittain sähköpostitse lähetettävän uutiskirjeemme, ja hyväksyt samalla tietosuojaselosteemme.
Käythän lähetyksen jälkeen hyväksymässä sähköpostissasi lähettämämme varmistusviestin, niin lisäämme osoitteesi postituslistalle.